Ajankohtaista

9.3.2022 Päivitykset jääneet.. 

Niin paljon on tapahtunut ja päivitykset jääneet vähemmälle. Tässä pikainen kooste viimeisen reilu puolen vuoden jäljiltä. 

Fannin ja Jermun pennut kasvoivat ja kotiutuivat erinomaisesti. Jokaisella pennulla on niille sopivat kodit, joissa niistä pitää hyvää huolta rakastavat perheet. Pennut ovat nyt 11kk vanhoja ja kaikki ovat kasvaneet erinomaisesti ilman suurempia ongelmia. Yhdeltä tytöltä operoitiin vasemmasta olkanivelestä irtopala puolen vuoden iässä ja yhdeltä pojalta löydettiin luovutusiässä eläinlääkärintarkastuksessa sivuääni sydämestä. Moni kokenut kasvattaja eläinlääkärin lisäksi minulle sanoi, että kyseessä on hyvin tavallinen pentuajan sivuääni joka poistuu kasvun myötä itsestään. Minua asia kuitenkin häiritsi ja kävimme tutkimassa sydämen Espoossa. Sieltä löytyikin lievä keuhkovaltimoahtauma. Olihan se pienoinen shokki ja päätin, että poika jää kotiin, mutta Ihana ihminen joka pojan oli varannut halusi viasta huolimatta tarjota sille kodin enkä sitä missään nimessä olisi kellekään muulle edes luovuttanut. Niin spesiaalipienimies on kyseessä. ❤️ Sivuääntä ei kummallakaan rokotuksella kuulunut ollenkaan ja muutenkin pentu on saanut elää täysin normaalia koiranelämää, sydän ei ole vaivannut mitenkään. Nyt vuoden iässä tulee uusinta käynti sydänultrassa ja sitten nähdään onko ahtauma mahdollisesti parantunut vai ei. 


Kesäkuun lopussa kävimme Fannin ja Oonan kanssa luonnetestissä. Minä olin aina ollut sellaisessa mielikuvassa, ku olen Oonaa ja Fannia seurannut tässä nää vuodet, että Fanni on niistä kahdesta se tasapainoisempi, toimintakykyisempi ja varmempi, mutta luonnetesti osoitti ajatukseni vääräksi, Fanni on hienosti onnistunut huijaamaan lauman turvassa 😁 tai no ehkä en vain itse ole osannut lukea sitä oikein. 🤔

Fanni tosiaan yllätti totaalisesti omaamalla huonot hermot ja keskeytin testin tynnyrille. Fanni keräsi kauheasti kuormaa eikä yksinkertaisesti päässyt siitä yli itsenäisesti. 😔 Ei se vihainen ole eikä missään vaiheessa käyttäydy aggressiivisesti, haluaa vain pois ikävistä tilanteista eikä halua niitä kohdata.

Ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin onhan se Fanni aina osoittanut pieniä merkkejä mahdollisesti huonoista hermoista esim. Jos joku asia ei sitä kiinnosta/jännittää, niin se poistuu paikalta tai käyttäytyy kuin sitä ei olisi.. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Fanni kuitenkin on loistava meidän laumassa eikä sen heikot hermot näy arkisessa elämässä, ainakaan tässä vaiheessa elämää. 👍😊

Oona taas oli juuri sellainen kuin olin sen kuvitellut olevan. 😊 Pehmeä eikä se voi kuvitella, että kukaan maan päällä haluaa sille mitään pahaa. Se reagoi asioihin voimakkaasti, mutta palautuu niistä yllättävän nopeasti.

Laukauskokemattomuus tuli hieman yllätyksenä, koska se ei ole ennen niihin mitään sanonut, mutta toisaalta eihän siihen ole tuollaista kuormaa ennen laukauksia koskaan laitettukkaan. Oona hieman hätkähti pysähdyksessä kuuluvaa laukausta.

Toimintakyky +1b Kohtuullisen pieni

Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty

Taisteluhalu +2b Kohtuullisen pieni

Hermorakenne +1a Hieman rauhaton

Temperamentti +3 Vilkas

Kovuus +1 Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus ++ laukauskokematon

Loppupisteet 174

Voinen todeta Oonalla olevan palikat korvien välissä ihan kunnossa. 🥰


Heinäkuu oli täynnä surua ja murhetta. Olin valmis lyömään hanskat tiskiin kasvatushaaveiden kanssa. 😔 Ensin jouduin hyvästelemään ainokaisen grossetypyni Helmin spondyloosin ja epämuodostuneiden selkänikamien aiheuttamien kipujen myötä ja hieman myöhemmin Oonan ja Jyryn poika Otso jouduttiin päästämään ikiuneen vain 8kk iässä. Otsolla oli kasvun myötä alkanut esiintymään vaikeuksia nousta ylös ja ontuilua. Vaivaa tutkittiin tarkemmin ja löydökset oli sydäntä raastavat, lähes joka raajassa oli sanomista, mutta suurin ongelma löytyi kyynärnivelen sulkijalisäkkeestä joka oli kiinnittymättä ja tämän takia valoa ei ollut yhtään tunnelin päässä. Moista vaivaa ei kyetä korjaamaan jättirotuiselta jonka kasvu oli vielä pahasti kesken. 😔 Kyllä siinä meni yöunet moneksi viikoksi, kun mietin pääni puhki missä menin vikaan? Oona ja Jyry näytti paperilla niin hyvältä, ovat itse terveitä ja rodunomaisia landseereja.. Miten niiden jälkeläinen voisi olla niin pahasti rikki? Miten pentu joka on pentueen elinvoimaisin ja koko ajan kehityksessä edellä veljiänsä, voi olla niin epäonninen? 😔 Suru oli sanoinkuvaamaton ja eniten minua suretti Otson perheen puolesta. He pitivät pennusta parhaan mahdollisen huolen. ❤️ Olen keskustellut eri kasvattajien sekä eläinlääkärien kanssa ja ei tällaisille aina löydy selitystä. Tahvo ja Rollo kävivät välikuvissa ja molemmilta tutkittiin olat, kyynärät, lonkat ja polvet. Tahvolla on täysin normaalit kasvavan jättirotuisen nivelet. Rollolta löytyi oikeasta olkanivelestä irtopala, joka operoitiin pian, muut nivelet olivat normaalit. Luonteeltaan pojat, myös Otso oli, tasapainoisia, avoimia ja ystävällisiä. Tahvo ja Rollo tulevat toimeen toisten koirien kanssa, toistaiseksi myös urosten kanssa, mutta saa nähdä tuleeko tähän muutos kun aikuistuvat miehen ikään. 😊 Pojille tuli marraskuun 17 päivä vuosi mittariin. ❤️


Pentuhaaveet oli hetkeksi pannassa ja katselinkin pentuja toisilta kasvattajilta. Yhdelle kasvattajalle oli tulossa mielenkiintoinen yhdistelmä josta olin yhteydessä, mutta pentuja ei valitettavasti siunaantunut ja jälleen katsottiin mitä on tarjolla. Kenenkään nartut eivät vain oikein napanneet.. Haluan, että nartun luonne on ehdottoman tasapainoinen enkä halua siinä ottaa riskejä. Siispä monen tekstiviestin ja varmaan satojen tuntien puhelujen jälkeen vahvistui itselle, että jos Oonan olkanivelet on terveet niin voisin yrittää sen astuttaa jollain toisen sukuisella uroksella. Siispä kävimme marraskuun alussa virallisissa olkatutkimuksissa ja nehän olivat erittäin siistit ja kauniin muotoiset olkanivelet, kennelliittokin lausui terve/terve. 😊 Nyt oli enää löydettävä sopiva uros. 

Nyt ollaan tässä päivässä ja pentusuunnitelmat ovat edenneet siihen pisteeseen, että Oona on viime viikolla astutettu ja nyt jäämme odottamaan maaliskuun loppuun varattua ultraa joka kertoo onko pieniä tulossa vai ei. 😊 Lisää tietoa yhdistelmästä saa minulta soittamalla tai laittamalla viestiä. 👍☺️


28.3.2021 Pennut ovat syntyneet! 

Viikon 12 torstai ja perjantai välisenä yönä Fanni aloitti petaamaan ja hillumaan rauhattomasti pitkin kämppää. Koko perjantai päivän tuntui, että pentuja saattaa alkaa tupsahtelemaan hetkenä minä hyvänsä, mutta illalla Fanni rauhoittui ja kaikki tuntui pysähtyvän siihen. Se läähätteli kevyesti, mutta oli erittäin rauhallinen ja tyyni muuten. Lauantai yönä hieman levottomampi ja petaili enemmän, mutta taas aamulla rauhoittui. Nukkui ja lepäili pääsääntöisesti sunnuntai päivään asti. 

Sunnuntaina 28.3.2021 klo 12 maissa Fanni alkoi petailla enemmän rauhattomasti ja klo 14 alkoi kevyesti ponnistella. Ponnistusten pikkuhiljaa voimistuessa klo 14.28 ensimmäinen pentu syntyi. Fannilla oli melko nopea tempoinen ja helpon oloinen synnytys. Pentuja tuntui tupsahtelevan kuin plussapalloja konsanaan. 😁 Puolessa välissä minusta tuntui, että tässä kätilöhommassa tulee ihan hiki. 😂

Sekä Oonan että Fannin avautumisvaiheet oli itselle aika raastavia ja pitkäkestoisia, Oonalla kesti noin 2vrk ja Fannilla liki 3vrk, mutta ehkä se on ollut niiden helppojen ja oppikirjan mukaisten synnytysten salaisuus. 😍 Molemmat ovat olleet erinomaisia emoja tai Fannista on ehkä aikaista sanoa, mutta toistaiseksi on mennyt hienosti eikä sen hoitamiseen ole tarvinnut puuttua. Minulta paljon kysytään olenko kovin väsynyt? Yöunet ovat varmasti vähissä? Täytyy myöntää ettei kyllä ole. 😁 Molempien pentueiden kohdalla heräsin ekana yönä parin tunnin välein tarkistamaan mikä meininki, mutta emot ovat osanneet homman ja ehkä jopa häiriintyneet minusta, joten luotan emoihin ja annan niiden hoitaa. Fannilla meni maha ihan kunnolla sekaisin, kun annoin sen syödä kaikki jälkeiset ja se pyysi alkuun pari kertaa öisin ulos. Herään myös jos joku vikisee liikaa ja kurkkaan toisella silmällä mikä hätä. Toistaiseksi ei ole tarvinnut puuttua emojen tehtävään ja minusta se on loistavaa. Näin sen homman kuuluu mennäkin. 🥰

Pentuja syntyi yhteensä 10kpl, mutta kuudentena syntyneellä pojalla todettiin nenähalkio, toinen puoli kirsusta oli vain osin kehittynyt ja halkio yltyi pennulla ylähuuleen saakka. Tällaisilla pennuilla ei valitettavasti ole tulevaisuutta ja ne pitää lopettaa. Kyllä siinä itku pääsi, kun soitin eläinlääkäriin ja varasin ajan vasta syntyneen pennun elämän päättämiseen. 😭 Se oli kova pala, vaikka hyvin tiedän, että tällaista se kasvattamisen nurjapuoli on. 

Viimeisenä syntynyt pentu syntyi velttona, sen matka oli hieman pitempi kuin muilla ja se tuli ilman kalvoja. Pari kertaa haukkoi henkeä, kun otin sen käsiin ja vaistomaisesti aloin hieroa sitä pyyhkeellä sekä imasin pari pientä suullista nestettä sen rööreistä. Hetken "elvytyksen" jälkeen se virkosi ja päätin, että eläinlääkäri saa sen kurkata kun sinne kuitenkin olemme matkalla. 

Yritin kysyä neuvoa miten tällaisten pentujen kohdalla on kokeneemmat kasvattajat toimineet. No en tullut kauheasti viisaammaksi. Moni eri rotuisten koirien kasvattaja piti toimintaani enemmän auttamisena, "normaalina" toimena. Itse taas olen vähän sillä kannalla, että aina jos pentu ei omin voimin lähde elämän ensimetreille niin luokittelen sen auttamisen jonkin asteiseksi "elvyttämiseksi" ja elvytettyjä pentujahan ei tulevaisuudessa saa käyttää jalostukseen. Muuten tällaisesta auttamisesta ei normaalisti ole pennulle haittaa. Tämän pennun sydän ei kuitenkaan ollut missään kohtaan pysähtynyt eikä sitä sillä tavalla elvytetty eloon, mutta olisi se varmasti menehtynyt ilman apua, joten ohjeita eri kasvattajilta sain laidasta laitaan. 🤔

Eläinlääkäri tarkisti kuitenkin pennun ja totesi, että hieman se rohisee mikä on normaalia tässä tapauksessa, mutta pentu oli muuten erittäin elinvoimainen, terhakka ja äänekäs. 😁 Pentu ei vielä ollut syönyt ennen kuin eläinlääkäriin mentiin ja sain ohjeeksi ruokkia sitä niin kauan ruiskulla, kunnes se lähtisi itse syömään tissiltä, mutta kotiin päästyämme yritin vielä viimeisen kerran tissille pientä ja se tarrasi siihen kuin riivattu eikä minun ole kyllä tarvinnut huolehtia sen ruokailemisesta sen ihmeemmin. Pikkuinen pitää itse huolen, että saa maitoa parhaista tisseistä eikä jää isompien jalkoihin. Aika sitkeä sissi. 🥰

Pennuista 6 on uroksia ja 3 narttua. Kaikilla pennuilla on koti odottamassa. 🥰

Emä ja pennut voivat tällä hetkellä hyvin. Fanni on tarkka sekä huolehtiva emä ja pienet kasvavat kovaa vauhtia. Toistaiseksi maitoa riittää kaikille ja tyytyväisiä pienet tuntuvat olevan. 🥰 Toivotaan, että elo jatkuu myös tällaisena. 👍

Nartut
Nartut
Uroksia
Uroksia
Uroksia
Uroksia
Voi Rakkaus 😍
Voi Rakkaus 😍
Äitin jalkojen välissä on turvallisin ottaa pienet päikkärit ruokailujen välissä. ❤️
Äitin jalkojen välissä on turvallisin ottaa pienet päikkärit ruokailujen välissä. ❤️
Maito maistuu 🥰
Maito maistuu 🥰
On vaikea ymmärtää, että tästä peukalonpään kokoisesta tassusta kasvaa suurempi kuin minun kämmen. 😱
On vaikea ymmärtää, että tästä peukalonpään kokoisesta tassusta kasvaa suurempi kuin minun kämmen. 😱
Pieni nassu meidän äitin sylissä ❤️
Pieni nassu meidän äitin sylissä ❤️

18.3.2021

Fanni voi hyvin. Nälkä on VALTAVA ja KOKO AJAN. 😁Maha on lähtenyt viime päivinä kasvamaan oikein kunnolla ja vielä olisi viikon verran aikaa synnytykseen, Fannilla on selkeästi tukalampi olla ja se onkin nyt saanut jäädä pois laumalenkeiltä. Käydään sitte käpsöttelemässä pienempiä ja rauhallisempia kävelyjä ihan kaksistaan. 😊Maanantaina selviää kuinka montaa pientä lansulasta voimme odottaa syntyväksi, mutta kuvistakin voi arvella et on siellä ainakin enemmän kuin pari 🤭 Toivon vain, että kaikki menis hyvin ja pennut syntyisivät terhakoina ja elinvoimaisina. 🥰
46vrk
46vrk
Oona hoitaa siskoaan
Oona hoitaa siskoaan
52vrk
52vrk
Viime lauantaina meitä kävi Oonan pentu Rollo perheineen moikkaamassa.
Oli ihanaa nähdä. Rollo on kasvanut todella tasapainoisesti ja kauniisti ja voi vitsi miten nätisti se liikkui. 🥰 
Rollo käyttäytyy erinomaisesti lasten seurassa ja leikit isojen tyttöjen kanssa meni hienosti, vaikka äitikoira Oona onkin hieman turhan raju, varsinkin kun sillä on semmosta kakkaenergiaa korvien välissä, jouduin sille sitte muutamaan kertaan huomauttamaan miten sitä taas ollaan. 🙄
Mutta eipä menee enää kauaa, niin luulen et poika näyttää äitilleen mistä kana pissii ja sitte Oona saakin maistaa omaa lääkettään siitä kuka riekuttaa ja ketä 🤭😁

22.2.2021 

Kävimme Fannin kanssa ultrassa ja omat epäilykset tiineydestä saivat vahvistuksen. Eläinlääkäri ei lähtenyt arvuuttelemaan pentujen määrää ja Fanni, joka on aina hirmu helposti käsiteltävissä ja sille yleensä käy kaikki, päätti että riittää pöydällä selällään makoilu ja heittäytyi niin hankalaksi ettei turhaan haluttu kiusata sitä enempää. 
Nyt sitten jäädään kasvattamaan masua ja mennään kuukauden päästä röntgeniin, siellä toivottavasti saadaan jo sitten tietää pentujen määrää. 
Fanni on nyt voinut hyvin. Se on oma iloinen itsensä, juo kyllä huomattavasti enemmän ja nälkä on KOKO AJAN 😁 Nyt aletaankin pikkuhiljaa lisäämään ruuan määrää ja siirrytään vahvempaan sapuskaan. 

Pentuja on kyselty ihan kauheasti ja meillä on käynyt porukkaa tutustumassa minuun sekä koiriin. Tämä on kyllä ihana asia, jos pentu todella kiinnostaa, niin kyllä pitää olla aktiivinen ettei jää ilman ja minä kun haluan ehdottomasti tavata kotiehdokkaat henkilökohtaisesti ennekuin edes harkitsen pentua myyväni. Pelkän puhelimen välityksellä en pentuja myy enkä toki lupaa mitään varmaksi ennenkuin näen mitä syntyy ja ketä jää henkiin. Valitettavasti kaikki, kun ei aina mene niin kuin toivoisi ja tähän tulee varautua. 

Mutta mikäli yhdistelmä kiinnostaa, niin kannattaa olla ajoissa yhteydessä. 👍😊

3.2.2021

Fanni on astutettu 26. sekä 27.1.2021. 😃 Urokseksi valikoitui upea nuori mies nimeltä Jermu, Chevillan Dazed Don Juan. 

Jermu on erittäin tasapainoinen uros jolla upea luonne, raamit kohdallaan ja se liikkuu tasapainoisesti kauniilla pitkällä askeleella. Jermulla on B/B lonkat, terveet 0/0 kyynärät. Selästä Jermulta löytyi kahden lannenikaman välistä silloittuma, mutta muuten selkä oli puhdas. Tulokseksi kennelliitto lausui LTV0, VA0, SP2. Geenitesteistä DM ja MD Jermu on terve kuten Fannikin eli kumpikaan vanhemmista ei kanna kumpaakaan sairautta perimässään.

Jermun SP2 tulos spondyloosin osalta on toki harmillinen, mutta Jermussa on paljon enemmän erinomaisia, rodunomaisia piirteitä niin luonteen kuin ulkomuodon suhteen. Jermu on myös, lukuunottamatta tuota yhtä nikamaväliä, täysin terve. Jermun isällä, siskolla ja ennen kaikkea toivotun pentueen emällä, Fannilla on terve selkä. Puntaroin vaihtoehtoja ja tässä kohtaa olen valmis ottamaan pienen riskin kahden nikaman välisessä muutoksessa kuin se, että olisin ottanut riskin luonteen tai epilepsian suhteen. 

Fannista voi lukea lisää omalta sivuiltaan sekä 24.1.2021 tehdystä postauksesta.  

Kävimme maanantaina 25.1. ottamassa Fannilta progen ja se näytti jo 7,8ng joten päätimme seuraavana iltana lähteä ajelemaan. Fanni oli alkuun hieman "ujo" ja se tuli autosta häntä koipien välissä kurkkien minun takaa mihin se on joutunut. Hetken ehdin jo ajatella, että astutetaanko sitä ollenkaan.. 🤔 Minulle luonne on kaikki kaikessa enkä missään nimessä halua käyttää jalostukseen koiraa joka ei luonteeltaan ole siihen soveltuva. Mutta nopeasti Fanni "normalisoitui" ja oli oma itsensä, siinä samassa Jermukin tuli paikalle flirttailemaan ja Fanni oli erittäin suosiollinen kosijalleen. Ja täytyy kyllä myöntää etten ole ikinä nähnyt lansujen jäävän nalkkiin niin nopeasti ensikohtaamisesta, muutama minuutti siinä vain vierähti. Jermu todella oli erinomainen astuja ja tiesi heti mitä pitää tehdä. 😁 Me ihmiset emme häirinneet lainkaan nuoren parin touhuja ja homma hoituikin hienosti ilman apuja. Erinomainen ja helppo astuminen. 👍☺️ Tämä on itselle tärkeää, en voisi koskaan käyttää urosta joka ei itse osaa astua narttua loppuun asti ilman ihmisen apuja, enkä myöskään käyttäisi narttua joka ei käyttäydy normaalisti astumistilanteessa. Uskon, että Elinvoimainen pentue ja -kasvatustyö lähtee astumishetkestä ja jos tässä on puutteita, niin se on luonnon tapa kertoa ettei koiraa ole tarkoitettu jalostettavaksi. ☺️

Nyt jäämme odottamaan olimmeko oikeaan aikaan liikkeellä ja käymme 22.2. ultrassa Fannin kanssa tsekkaamassa näkyykö pieniä lansun alkuja. 👍☺️

Jermulla on kaunis pää.
Jermulla on kaunis pää.

24.1.2021 Meillä on uusia pentusuunnitelmia. 

Olen jo jonkin aikaa meidän äitille puhunut kuinka haluaisin teettää hänen nuoremmalla lansulla myöskin pentueen. Fanni on samaa emälinjaa, itseasiassa samasta emästä kuin oma narttuni Oona ja pidän kovasti tuosta narttulinjasta, niin luonteiden kuin ulkonäönkin puolesta. Äiti alkuun oli kovasti ajatusta vastaan ja aina kun aiheen nostin esille totesi vain "Ettei hänen Fanniaan koskaan moisiin hommiin laiteta", mutta vihdoin myöntyi ja siitä se suunnittelu sitten lähti. Tarkoitus oli käyttää Fannia vasta vuoden 2022 keväällä, kun se olisi 4-vuotias, mutta koska Oonan pentueesta ei jäänyt kotiin mitään ja haluan sen kokeilla astuttaa sitten uudestaan, niin Fanni on hieman pakostakin kokeiltava astuttaa tästä juoksusta. En halua kaksia pentuja päällekkäin enkä myöskään odottaa Fannin kanssa liian myöhäiseksi ettei sitten käy niin, että tiinehtyminen vaikeutuu. Vanhemmilla ensikertalaisilla kun saattaa olla nuorempia koiria enemmän ongelmia tiinehtymisen tai synnytyksen kanssa. Siispä ajattelin, että nyt olisi otettava härkää sarvista eikä vain odotettava, että mahdollisuus huonolla tuurilla valuisi läpi sormien. 


Kuka sitten on Fanni? 

Fanni, Raigomillin Quunsirppi, on äitini ja isäni ihana luonteinen kohta 3 vuotiaaksi kääntyvä Landseernarttu. Erittäin tasapainoinen ja ihmisrakas, sen kanssa on erittäin helppo ja mukava matkustaa. Tulee toimeen toisten koirien kanssa hyvin, mutta jos joku tulee päälle tai haastaa riitaa nenätysten, niin Fanni kyllä vastaa, on kuitenkin aina ihmisen hallittavissa eli ei lähde meiltä lapasesta. 

Fanni on ihan nätti rakenteinenkin, hieman kevyt luustoltaan, niukka karvainen, saisi olla parempi selkälinja liikkeessä, kuono saisi myös olla hieman pidempi ja silmät tummemmat, mutta muuten semmoinen kiva perus lansunarttu. Suomen muotovalioksi se valmistui ensimmäisessä mahdollisessa näyttelyssä ja terveys sillä on priimaa. Fannilla on A/A lonkat, 1/0 kyynärät, selkä terve (LTV0, VA0 ja SP0) sekä geenitestit DM (selkärankarappeuma), MD (lihasrappeuma) ja CTP (verenvuototauti) terve. Perus terveys Fannilla on myös kohdallaan, ei allergioita, kutinoita, närästystä tai muitakaan arkipäiväistä elämää haittaavia vaivoja. 

Juoksut Fannilla alkoi 14.1. ja maanantaina 25.1. käymme ottamassa proget jotta näemme millä mallilla juoksu on. ☺️ Ensi viikolla toivottavasti voimme suunnata uroksen luokse. 👍

Uroksesta lisää, kunhan saamme varmuuden selkäkuvista. Uros on menossa maanantaina 25.1. kuviin selän osalta ja silloin varmistuu onko hän Fannin sulhanen. Toivotaan ettei selässä näy spondyloosin osalta kovin vakavia muutoksia. 

Fanni kesällä 2020
Fanni kesällä 2020
Äiti harrastaa Fannin kanssa rally-tokoa ja Fanni on tosi pätevä siinä. Vielä kun joskus saisi ne kilpakentille. 👍☺️
Äiti harrastaa Fannin kanssa rally-tokoa ja Fanni on tosi pätevä siinä. Vielä kun joskus saisi ne kilpakentille. 👍☺️

22.1.2021 

Nyt on ehtinyt paljon tapahtua sitte viime päivityksen. 😅
Pentujen kanssa meni loistavasti ja Oona oli upea emä, niin rauhallinen, hoitava ja kaikin puolin juuri sellainen kuin minä toivon äitikoirien olevan. 🥰
Pennuille oli monta ihanaa koti ehdokasta tiedossa jo ennen niiden syntymää ja kun näin millaisia tyyppejä niistä oli kasvamassa valittiin näistä ehdokkaista jokaiselle sopiva koti. Ihanat kodit pojat saivatkin ja loppiaisen tienoilla jokainen muutti omien perheidensä luokse. 
Pojat saivat nimensä kolmen muskettisoturin mukaan Athos (poika1), Porthos (poika2) ja Aramis (poika3). 
Toivon pienille muskettisotureille terveyttä, pitkää ikää ja mutkatonta elämää. ❤️
Ja koska elämä ei aina mene niinkuin sitä suunnittelee ja toivoo, niin tästä pentueesta ei syntynyt minulle narttupentua. Sitä tekee ison työn kun suunnittelee pentuetta ja sitten, jos siitä ei jääkään mitään kotiin, niin harmitus on suuri. Mutta Oona oli niin upea emä ja kaikki meni hyvin tämän ekan pentueen kohdalla, joten mikäli luoja suo ja löydän hyvän uroksen, niin haaveilen voivani käyttää Oonaa tulevaisuudessa toiseenkin pentueeseen ja toivottavasti siitä sitten syntyisi itsellekin kotiin kasvamaan jatkoa omalle kasvatustyölle. 👍☺️ Aika näyttää. 

19.11.2020 Pennut ovat täällä! 🥰

Sunnuntai iltana näytti siltä, että Oonalla oli hieman tukala olla. Lähdettiin kuitenkin maanantaiksi töihin ja seurasin Oonan vointia. Tiistai iltana alkoi sitten tapahtua ja kaikki meni kuin oppikirjasta, vaikka ehdin monta kertaa miettiä mahtuvatko pennut ulos ja jaksaako Oona varmasti ponnistaa, ovatko pennut elossa, mitä jos sieltä syntyy epämuodostuneita.. 

Iso Kiitos kennel Wuoriluodon Anne Ikoselle joka oli puhelimen päässä ja piti minut kasassa sekä kertoi, että kaikki menee hyvin. ❤️ Ja super Kiitos myös siskolleni, joka kävi kaupassa tuoden ruokaa minulle ja jäi sitten vielä kätilöavuksi. ❤️
45 minuutin ponnistaminen jälkeen ja tästä reilu 30minuuttia oli aktiivista ponnistamista, ensimmäinen pentu syntyi klo 20.47 hyvin tumma uros joka painoi noin 690g. Tämä poika tuli ilman kalvoja ja se ehti nappaamaan tissistä kiinni ennenkuin saatiin sitä edes yhtään putsattua. Erittäin terhakka ja eläväinen tyyppi. ❤️ Tämän hengitys hieman rohisi, joten ravistin sitä pari kertaa ja annoin Oonan putsata loppuun ja pennun jatkaa nisän imemistä. 
Samassa huomasin, että Oona ponnisti toisen pennun, kello oli 21.00 Tämä oli kauniisti kalvoissa, avasin naamapuolen ja annoin Oonan hoitaa loput. Tämä pentu oli myös uros, painoa oli noin 700g ja sillä on kaunis "saksantäplä" päälaella. Olen kuullut joskus aikanaan, että vanhat kasvattajat uskovat tälläisen täplän olevan laadun merkki.. Tiedä sitten pitääkö paikkansa, nähtäväksi jää millainen tyyppi tästä kasvaa 😉 Tämä rakas ei heti käynytkään nisän kiinni ja hieman ehdin huolestua, mutta suussa ei tuntunut mitään ja annettiin sitten vain Annen ohjeen mukaan sille hieman aikaa eikä sitten mennyt kauaa, kun hänkin oli napakasti kiinni nisässä. 😊
Oona piti reilu tunnin tauon ja klo 22.20 ponnisti parin ison ponnistuksen myötä kolmannen pentunsa, painoa noin 780g. Tämäkin oli kalvoissa ja lähes kokonaan musta, tiesin heti väristä että kyseessä on poika, mutta avasin kalvot päänympäriltä ja nakkasin pennun nurinpäin varmistaakseni asian.. No oikeassa olin. 😁
Synnytys meni siis nopeasti ja helpon oloisesti, kuin oppikirjasta konsanaan. Pennut olivat hyvänkokoisia ja nyt täällä tuhisee kolme pientä muskettisoturia, ihania, tummia, erittäin terhakoita ja elinvoimaisen oloisia tyyppejä. Oona on tähän asti ollut erinomainen emo, varovainen ja pitää erittäin hyvää huolta lapsistaan. Toivon, että näin jatkuu myös loppuun asti. 👍😍 Ensimmäisenä yönä heräsin alkuun pari kertaa tunnin välein, mutta totesin ettei tämä äitikoira tarvitse minua. 🥰 Heräsin loppu yön parin tunnin välein kurkkaamaan toisella silmällä, että kaikki on ok ja sivukorvalla aina kuulin kun Oona hoitaa pentuja niiden ollessa tissillä. Ja tällä uni kaavalla menin myös viime yön. 
Olen yrittänyt todella vähän käsitellä pentuja tai puuttua Oonan hoitamiseen, olen vain käyttänyt Oonaa ulkona ja antanut ruokaa. Emo saa hoitaa lapsiaan itse, ihminen astuu rooliin sitten myöhemmin, kun siitä on oikeasti pennuille jotain hyötyä. ❤️
Oona on eilisen jälkeen syönyt hieman nahkeasti, se yrittää peittää ja piilottaa ruokaa, sen suhteen minulla alkaa olla hieman keinot lopussa, joten joudun kysymään kokeneemmilta neuvoa. Mutta se onneksi juo hyvin ja reilusti mikä on erittäin tärkeää maidontuotannolle. Ja eiköhän tuo syöminenkin lähe luistamaan kun oikeasti nälkä tulee. 👍😊
Nyt toivomme, että kaikki jatkuu näin hyvänä kuin tähän asti on mennyt eikä tule takapakkia pentujen tai emon voinnissa, parasta mahdollista hoitoa yritän niille antaa. ❤️

14.11.2020

Olin tosiaan varanut Oonalle ajan Eläinlääkäri Asema Helmeen röntgeniin jotta saisin käsityksen siitä montako pentua on odotettavissa. Ultrassahan näkyi vähintään viisi, mutta nyt röntgen paljasti ettei kaksi niistä ollutkaan selviytynyt kasvussaan pennuksi asti. Eli kolmen pennun ranka ja kallo näkyi röntgenkuvassa ja varmistimme vielä ultralla sydämet eikä niitäkään näkynyt kuin kolme, vahvat hyvät sykkeet kyllä oli kaikilla kolmella. ❤️

Harmitus oli aikamoinen ja heti aloin kelaamaan mitä tein itse väärin? Olen yrittänyt imeä tietoa kuin sieni ja toimia kokeneiden, osaavien kasvattajien neuvojen mukaan ja nyt käy näin. Lansuilla on yleensä isot hyvät pentueet, mutta toivottavasti tämä on sitä laadun eikä määrän lisäämistä. 😁
Eniten minua harmittaa niiden kaikkien ihanien kotien puolesta jotka pentua odottivat, väkisinkin osa jää ilman. 😔 Nyt odotamme mitä sieltä lopulta syntyy ja toivon kovasti, että kaikki menee hyvin ja pennut jää henkiin. ❤️
Vuorokausia Oonalla on tänään takana 59, joten synnytys voi alkaa koska vain, mutta näissä pienemmissä pentueissa synnytys normaalisti käynnistyy lähellä sitä 63vrk, koska pennuilla on hyvin tilaa kasvaa ja olla. Elämme siis hyvin jännittäviä päiviä. Pitäkäähän meille peukkuja 👍🥰

6.11.2020

Täällä voidaan hyvin. Oonalla on vuorokausia takana 52 ja kaikki alkaa olla jo valmista pentuja varten. Oona on ihanan rauhallinen ja tosi varovainen mahansa kanssa, vaikkei maha ole kovin iso. Se selkeästi suojelee sitä kaikelta turhalta rälläämiseltä ja muiden kanssa riehumiselta. 

Pitkät lenkit on nyt jätetty tauolle ja Onsku saa vaan käyskennellä metsässä omaan tahtiin, tulevan äitikoiran omaa aikaa 🥰
Varasin Oonalle myös ajan röntgeniin ensi viikon tiistaille, jotta saisin tietää montako pentua on odotettavissa. 👍😊

27.10.2020 

Oonalla on nyt vuorokausia takana 42 ja masu alkaa pikkuhiljaa kasvamaan. 🥰 Matolääke on otettu ja Oona tuntuu voivan hyvin, ruoka maistuu, juo reilusti, ulkoilee mielellään ja liikkuukin vielä normaalisti. Isolla porukalla ei lähde enää mukaan nuorison pahimpiin rallitteluihin ja ihan hyvä, että itse ottaa vähän rauhallisemmin. Täytyy alkaa nyt muutenkin rauhoittamaan harrastuksia ja menoja, onhan synnytykseen enää kolmisen viikkoa. Olkoon tämä nyt sitten se virallinen mammaloman alkaminen. 😁

Pentuja on kysytty ja Oonaa sekä porukoiden lansutyttöjä Esmeä ja Fannia on käyty katsomassa ja tutustumassa. Pennuista kiinnostuneiden kanssa olenkin sopinut, että olen yhteydessä heti kun pennut syntyy ja nähdään mitä sieltä tulee ja kuinka monta. 👍😊 

Nyt me pyritään ottamaan mahdollisimman rennosti ja Oona saa rauhassa kasvattaa masua, katsotaan jos vaikka parin viikon päästä käytäisi kurkkaamassa röntgenissä montako lansulasta olisi odotettavissa. 😊

15.10.2020

Kävimme tänään 15.10. Oonan kanssa Eläinlääkäri Asema Helmessä varmistamassa, että onko pieniä lansulapsia tuloillaan ja siellähän niitä näkyi. 5 näkyi varmasti, ehkä 6 ja eläinlääkäri sanoi, että Oonalla on tilava runko niin siellä voi hyvinkin olla piilossa vielä muutama. 😁

Oona on voinut hyvin, se on alkanut juomaan hieman enemmän ja nyt viimeisen kahden päivän aikana sen nisät ovat suurentuneet. Muuten se liikkuu ja ollaan treenattu normaalisti, tosin hakua ja muita metsälajeja hieman vähemmän muiden kiireiden takia. Tokoa tehdään joka maanantai, kun ollaan treeniporukalla hallivuorossa. 🥰 Nyt me kuitenkin keskitytään enemmän masun kasvatukseen ja toivotaan, että ne asukit pysyisi siellä kasvamassa. Nythän alkaa melko kriittiset ajat, koska tiineys voi mennä kesken.

Pentujen odotetaan syntyvän 17.11.2020, tällöin tulee ensimmäisestä astutuksesta 63vrk täyteen, mutta ensisynnyttäjät yleensä synnyttävät hieman aikaisemmin, joten pennut voivat syntyä jo viikon 46 lopulla. 


Jos kiinnostuit yhdistelmästä, niin älä epäröi ottaa yhteyttä sähköpostitse heidi.lehtonen@hotmail.com tai puhelimitse 050 342 6892, puhelimeen vastaan parhaiten arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin saa soittaa mihin aikaan tahansa. 

Unioninkatu 29, 00170 Helsinki
Kaikki oikeudet pidätetään 2020
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!